Kurottaessani lasia hyllyltä se putosi. Tuoreet, lämpimät joulutortut ja maito lakosivat kirosanojen tieltä, kun horjahdin ja astuin suoraan puoli sekuntia aiemmin lattialle muodostuneeseen sirpaleläjään.
Istun vessassa ja desinfioin haavaani Yön Joutsenlaulun soidessa taustalla. Mietin, miten selviäisin, jos haava tulehtuisi ja jalkani pitäisi amputoida. En ole niin vahva, että pystyisin sen välttämään halutessani, enkä niin rohkea, ettei ajatus mieltäni kauhistuttaisi.
Työtoverit alkoivat poistua tänään, kuka minnekin. He vaikuttivat rauhoittuneilta, suorastaan tyytyväisiltä. Oikea termi lienee "väsynyt, mutta onnellinen".
Sivustan Pakanallisen Yule Kalenterin Toinenkolmatta Luukku:
Vaikea olisi
kuvitella joulua
ilman rakkautta.
Olkaa onnellisia,
nauttikaa toisistanne.
(Lämmin ajatus kaikille niille, jotka viettävät joulua yksin, oli se sitten omasta tahdosta tai ei. Nauttikaa itsestänne, sillä sekin on ihan sallittua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti