Blogeissa on vuoronperään maristu jouluruoista, joulukiireistä, joululahjoista, joulupakosta, joulukilikelloista, joululomista, joulupukista, jouluhissimusiikista, joulukalenterista, jouluaikatauluista, joulupuukkohipoista, joulustressistä ja yleisesti ottaen kaikesta, mitä jouluun liittyy.
Yksi tosin puuttuu joukosta: joulusauna.
Enkä minäkään aio marista siitä, sillä se on minulle joulun ehkä tärkein perinne. Joulu ei voi alkaa, ennen kun on hidastuttu, rauhoituttu, rentouduttu ja puhdistauduttu pitkän kaavan mukaan koivunhajuisessa löylyhuoneessa. Sisään menee hermokimppu, hienhajuinen raivopää, ulos tulee lämmin ja hyvänhajuinen, rauhallinen suomalainen äijänkötjäle.
On uskomatonta, mitä voi saada aikaiseksi kuumalla huoneella, kasalla kiviä, sangollisella vettä ja pakastimeen puoli vuotta aiemmin sullotulla, koivunoksista rakkaudella kasatulla kimpulla. Niin, ja pullollisella hyvää olutta.
Sivustan Joulu Trauma Kalenterin Yhdeksäs Päivä:
Sauna, ah, sauna!
Paha maailma jossain
kaukana poissa.
(Koska Sivustan lukijoissa on varmasti myös paatuneita saunanvihaajia ja pienenä saunatraumoja saaneita, sana on vapaa - jälleen kerran - kommenttiosastolla. Näitkö joulupukin alasti saunassa? Tungettiinko sinut erehdyksessä kiukaaseen, kun setä luuli sinua pilvessä haloksi? Liukastuiko isä joka joulu saippuaan suihkussa?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti