sunnuntaina, lokakuuta 30, 2022

Sunnuntai-sauna

Ah, kuuma sauna
  vie pois murheet ja stressi
    löylyn kohaus.

tiistaina, lokakuuta 25, 2022

Voi yksinäisen miehen viedä marraskuu...

Se on nimittäin taas sellainen pähkinät jäässä tilanne, kun tulee pitkän työpäivän jälkeen kotiin, ja olkapäällä on laukku ja toisessa kädessä kaksi isoa kassia täynnä hyhmää ja aladoobia, ja on ihan hirveä vessahätä ja sitten avaimet on juuttuneet jotenkin taskunpohjalle ja kuuluu rits kun niitä nykii, ja valot sammuu ja avaimenreikää ei löydä millään ja lukko reistaa ja ON IHAN PAKKO PÄÄSTÄ JUST NYT SINNE VESSAAN ja pakasteetkin sulaa.

Et silviisii.

Vaikka itkisin
  mitäpä se auttaisi?
     Pimeyden sade.

perjantaina, lokakuuta 21, 2022

Jos haluat painaa ykköstä, paina ykköstä...

Kertokaapas nyt sedälle, että miten on mahdollista, että jos Nordean asiakaspalvelu lupaa palvelua 0-2 minuutissa (silloin harvoin kun se lupaa näin), niin millainen aikakone niillä on käytössä, koska pelkkä alun "heippa, tervetuloa Nordeaan, höpöti höpöti höpötititi höö, jos haluat painaa ykköstä, paina ykköstä" kestää kaksi minuuttia ja kaksitoista sekuntia. Nimittäin kellotin.


perjantaina, lokakuuta 14, 2022

Ystäväni Tars Tarkas

Kun olin nuori, luin Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat. Matkasin mielessäni John Carterin mukana avaruuden tyhjiön halki punaiselle planeetalle, taistelin hänen rinnallaan, ratsastin thoatilla loppumattomilla sammalpreerioilla ja ihastuin Dejah Thorikseen, Marsin punaihoiseen prinsessaan. Dejah Thoris taisi jopa olla ensimmäinen ihastukseni.

Sen jälkeen aina kun olen nähnyt Marsin punaisen silmän taivaalla, ajattelen noita hetkiä kirjojen parissa. Aikuisena ne eivät enää ole kovin kiinnostavia, koska ne eivät suoraan sanottuna ole mitenkään hyvin kirjoitettuja. Mutta muistot elävät.

Tänään taivaalla loistaa kirkkaana Jupiter. Se on lähempänä meitä kuin kertaakaan kuuteenkymmeneen vuoteen. Haluan uskoa, että jossain maailmassa on joku nuori, joka kohottaa katseensa tuohon kaukaiseen planeettaan ja unelmoi samoin kuin minä aikoinaan.

Kun ikäännymme
emme me viisastu
vaan tulemme enemmän
itsemme kaltaisiksi.

sunnuntaina, lokakuuta 09, 2022

Poljen

Lehdet vain kahisee
en tiedä missä oon tai minne meen
mä vaan poljen

Piknik tai kiekkogolf
se on mulle yksi ja sama
mä vaan poljen

Puiden varjoissa pysähdyn
nauttimaan sallittua hedelmää
mä vaan poljen

Kun ovi sulkeutuu, toinen aukeaa
kunnes se on se viimeinen ovi
mä vaan poljen

lauantaina, lokakuuta 08, 2022

Valoja yössä

Mitä sä tahdot
  kuiskaat yössä korvaani.
    Tuntea sinut.
  Saada sinut sykkimään
    Hikisenä nukkumaan.