Tänään on, kuten eräs kauan sitten unohdettu ystäväni asian ilmaisisi, itsepäisyyspäivä.
Ihmettelen, kuten My typo:kin, milloin virallinen Suomi pääsee eroon sotatraumoista. Eikö suomalaisilla ole muuta ylpeyden aihetta kuin kuusikymmentä vuotta sitten taistelleet miehet?
En halua parjata sotaveteraaneja, mutta minusta on aikamoista nykysukupolvien parjausta vihjata, ettei heistä ole syntynyt mitään muisteltavaa tai Suomen itsenäisyyden kannalta merkittävää. Ehkä kyseessä on vain perinteinen suomalainen vaatimattomuus, falski nöyryys, jossa siirretään vastuuta omista tekemisistä jo liki kokonaisuudessaan kuolleen kansanosan harteille: "Ei meillä täällä olisi asiat niin hyvin, jos isoisä ei olisi lähtenyt sotaan." Totta. Mutta eipä olisi asiat hyvin siltikään, jos maata ei olisi jälleenrakennettu sodan jälkeen uupumatta, tai suuret ikäluokat eivät olisi muuttaneet kaupunkeihin luomaan länsimaista hyvinvointia.
Jos ei ota kunniaa omista tekemisistään, niin miksi sitä ottaisi vastuutakaan?
Suomessa vallitsee sankareiden puute. Kun urheilijat päätyvät känneissä lööppeihin, saippuasarjatähdet pettävät toisiaan, poliitikot ovat skandaalien pelossa harmaampia kuin virkamiehet, filosofit hyväksytään vain, jos he puhuvat järkeviä sosiaalidemokraattisia totuuksia ja liikemiehet leimataan herkästi ahneiksi huijareiksi, niin kuka uskaltaisi enää nousta harmaan massan yläpuolelle iltapäivälehtien purtavaksi? "Onneksi" täällä on sotaveteraaneja, jotka ovat kaiken arvostelun yläpuolella niin kauan kuin yksikin heistä on elossa. Heidät kärrätään juhlapäivinä esiin palvottavaksi muistelemaan aikaa, jonka Suomi muistuttaa nykyistä Suomea vähemmän kuin Viro nyky-Suomea. Vain heitä voivat kaikki arvostaa, koska he eivät enää rieku ravintoloissa, harrasta irtosuhteita tai lausu kiusallisia totuuksia. Heitä ei voi enää kaataa jalustaltaan yksilöinä. He ovat turvallisia sankareita, jotka eivät petä.
Suomessa juhlitaan sotaveteraaneja virallisesti Kansallisena veteraanipäivänä (27.4.), Kaatuneitten muistopäivänä (15.5.-21.5. välisenä sunnuntaina) ja Puolustusvoimain lippujuhlana (4.6.). Eikö joku voisi käydä etsimässä suomalaisille uusia sankareita, ihan itsenäisyyspäivän kunniaksi?
Sivustan Kuudes Ja Itsenäisyys Päivä:
Mies, yksinäinen
puurtaa yrityksessään
pitkiä öitä.
Nainen uhraa perheensä
punaiselle viivalle.
Työtön kaupassa
laskee vaippojen hintaa,
auton myyntiä.
Talousihmeessä hän on
vain pieni miinusmerkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti