Tuota hei, miksi minä laitan astianpesukoneen päälle aina väärään aikaan? Se nimittäin on kuin taapero - sitä ei voi hetkeksikään jättää yksin, koska tuho voi olla valtaisa. Ja sitten sitä saa loistavan idean lähteä pienelle happihyppelylle, jonka välittömästi torppaa keittiöstä kuuluva kurlurlur - että etpä lähdekään, koska aion pestä tätä törkyistä lautaskasaasi vielä kaksi tuntia, ja että ensi kerralla esipesepä nämä ryönäsi ihan itse, jos haluat vispata menojalkaasi.
Pyykinpesukoneen voi sentään pysäyttää kesken ohjelman ja sulkea hanan, mutta astianpesukoneen sielunelämä on minulle tyystin vieras, ja napitkin on piilotettu integroidun kannen alle, eikä niissäkään mitään pausea ole.
Enemmän tämä etätyöpäivä välillä sitoo pöydän ääreen kuin toimistopäivä.
(Kuvassa se väärä tapa laittaa haarukat tiskikoneeseen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti