Vihaan, vihaan, vihaan kokousten puheenjohtajia, joilla on viiden litran rakko.
Miten on mahdollista, että nelikymppisiä ihmisiä pitää opastaa kädestä pitäen ihmisten perusruumiintoimintoihin? Perkele, jos lounaalla syödään ja juodaan, niin viimeistään kahden tunnin päästä kaikkia kusettaa. Mutta ei, "jatketaan vielä tunti", he jatkavat.
Ja kukaan ei kehtaa sanoa mitään, joskin se voi johtua siitä, että huone on pieni, ilmastointi ei toimi, kaikilla on vatsat täynnä, ketään ei asia kiinnosta, huone on sopivasti himmennetty ja ainoana valopilkkuna on Microsoft Powerpoint.
Tämä on juuri sitä, että käydään läpi asiaa siksi, että sitä pitää käydä; ei siksi, että siitä olisi jotain hyötyä.
Jos en pelkäisi
rakkoni ratkeavan
nauraisin ääneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti