Pahoittelen, että olen ollut hetken hiljaa. Se johtui tyystin siitä, että jouduin normaalilla työkeikalla fundamentalistikristittyterroristien vangiksi USA:n perukoilla, ja jouduin taistelemaan itseni vapaaksi pelkästään puolikkaan Raamatun ja taitetun lusikan avulla. Onneksi minua avusti kolmetoista nymfiä, jotka olin onnistunut löytämään puoliksi hiekkaan unohtuneesta, vuoden 1932 Oldsmobilesta. Raukat olivat jääneet odottamaan bensiinin hinnan alentumista...
No, sellainen tylsä ja tavallinen tarina joka tapauksessa. Jos minua ei olisi luultu mäyräkoiraksi ja lukittu siihen kanakoppiin, en olisi varmaan edes myöhästynyt paluulennoltani (firma lentää halvalla, reitti oli Tupelo - Dallas - Miami - Caracas - Rio de Janeiro - Valparaiso - Rio de Janeiro - Kapkaupunki - Timbuktu - Tel Aviv - Moskova - Helsinki - Jyväskylä, josta firman lainasukset jalkaan ja neljän tunnin hiihto kotiin).
Väsyttää hieman. Ei se lento, mutta kun ne nymfit vaatimalla vaativat saada "korvata" jotenkin vaivani...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti