Hupsistasaatana

Nyt tiedän, miltä tuntuu, kun hapero, huoltoasemalta poimittu pahvikuppi täynnä kuumaa vettä ja erilaisia epäpuhtauksia hajoaa hellässä otteessani ja sen sisältö rojahtaa syliin sadan kahdenkympin vauhdissa moottoritiellä.

Ihan teitä, rakkaat lukijat, varten tein tämän ihmiskokeen, että teidän ei tarvitsisi kokeilla.

Ilman auton kaikenlaista hienoa automatiikkaa, jota ei pätkääkään kiinnosta autossa kaikuvat tuskanhuudot, tuo edellinen merkintä olisi nimittäin hyvinkin voinut olla Sivustan viimeinen - mikä olisi ollut erinomaisen ironista. Joten tästä eteenpäin saatte kiittää tekoälyä Sivustan olemassaolosta, ja ainoa todellinen vaaratilanne koski mahdollisia vielä syntymättömiä lapsia.

Tervetuloa vaan, tekoäly. Olen sinulle yhden velkaa.

(Sattui muuten aika paljon. Älkää kokeilko.)