Perjantai

Tuuli levittää perjantain savuisen tuoksun keskustan kaduille. Kuuden aikaan tummaihoinen nuorisojoukko jo liki tappelee siitä pitäisikö mennä spåralla vai dallaa. Viimeiset työmatkapyöräilijät puikkelehtivat mukulakivikaduilla korkokengissä hoippuvien juhlijoiden välitse.

Auringon lasku on vain aavistus pilviverhon takana, ja minä kirjoitan tätä satamassa, sillä kotiin palattuani minua odottavat välttämättömyydet ja tämä osa minusta kaikkoaa odottamaan yksinäisyyttä.

Hetki vapautta
  kahden paikan välissä
    mukavienkin.