Moottoritien pintaa huuhtelee keväinen sade. Sateen erottaa jo renkaiden jylystä, joka on saanut suihkivan sivuäänen. Arjen harmaus yltää jo taivaalle, mutta silti kevätsade on aina erilainen: se on lupaus jostain paremmasta; muutoksesta kohti kesää. Syyssade taas tuo mukanaan lupauksen kylmyydestä ja kuolemasta. Se piiskaa lehdet irti, kun taas kevätsade kasvattaa niitä kuin omiaan.
Taivaiden sade!
Anna veden valua,
ruokkia minut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti