Söin mämmiä aamiaiseksi ja lueskelin kun Ihanainen suomii rajulla kädellä blogosfääriä riivaavaa itsetunto-ongelmaa. Nauratti. Siksi tietokoneeni onkin nyt täynnä kerma-, sokeri- ja mämmitahroja.
Minusta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten suomalaiset bloggaajat ovat ikään kuin siirtyneet teiniaikaan yhdellä kertarysäyksellä. Ennen sitä vain leikittiin hiekkalaatikoilla, viittailtiin kiltisti toisiin ja vähän nahisteltiin. Suurin osa lapsista oli ihan nätisti, mitä nyt ne muutamat tykkäsivät rikkoa toisten hiekkakakut ja valittaa kun kukaan ei niistä tykkää.
Nyt blogeissa käydäänkin rankempaa ja vakavaa keskustelua - ihmiset ovatkin tajunneet, että tämä ei ole enää viatonta intellektuaalista koirankakansyöntiä. Viimeistään kuukkelit paljastivat sen, että toisessa päässä narua onkin ihan oikea ihminen, jolla on ihan oikeat kasvot. Ehkä siksi moni onkin pyytänyt, ettei heidän kuviaan julkaistaisi, sillä he halajavat takaisin entiseen viattomaan tilaan. Mutta vanhaan hyvään aikaan ei ole enää paluuta. Blogeista on tullut tietoisia toisistaan, aivan kuten seksuaalista ensiheräämistään kokevista teineistä.
Toinen positiivinen asia kuukkeleissa on se, että nyt on olemassa Pinserin top-listasta riippumaton blogien paremmuusjärjestys. Tämä varmaan tulee vähentämään kuppikuntaisuutta ja irrottamaan suomalaista blogimaailmaa samikin rautaisesta ikeestä. Ei silti, ihan hyväntahtoinen diktatuurihan tämä on... Mutta diktatuuri kuitenkin.
Joka tapauksessa, odotan innolla siirtymää aikuisuuteen. Tervemenoa. (Minä jään tänne hiekkalaatikolle. Uskon nimittäin, että kuuden metrin syvyydessä on kultapata. Se pikkuheebo vihreissä kuteissa kertoi minulle niin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti