Vanhemmat lukijat muistanevat seikkailuni PVC-housujen kanssa. No, kaivoinpa nyt vihdoin ja viimein hellan takaa sinne unohtuneen rohkeuteni, jätin tilalle itsekritiikin (joka tottelee lempinimeä Kaaleppi, kuten jälleen vanhemmat lukijat muistanevat), ja lähdin klubbailemaan.
Tulin siihen tulokseen, että PVC on aika helvetin kuumaa - siis kirjaimellisesti, hiki valui noroina parin tunnin jälkeen ja kertyi pusseiksi nilkkoihin. Ja sitten kun minut heitettiin ulos, niin havaitsin muistavani, että PVC ei edelleenkään eristä lämpöä, ja sisäkosteus ei todellakaan lämmitä pakkasella.
Lisäksi havaitsin sellaisen inhan tosiseikan, että näin ikääntyessä karvoitus lisääntyy sen verran, että se alkaa jäädä vetoketjuihin kiinni. Havaitsin sen yrittäessäni kääntyä ja sanoa jotain vieruskaverille, jolloin kuului "rits" ja sopivan komediallisen tauon jälkeen "auts".
No, meidän pseudotieteilijöiden keskuudessa sanotaankin, että tuska lisää tietoa.
Tuskien jälkeen
jäljelle jää vain nauru
ja luminen yö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti