keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Suruliputus

Tänään jokainen
selittää tapahtuneet
omalla pahoinvoinnillaan.

Mutta ne, joita asia
todella syvältä kouraisee
eivät sano mitään.


Ehkä taidan selittää tätä hieman.

On todella surullista nähdä miten järkevätkin ihmiset juoksevat nyt päättöminä ympäriinsä, syyttämässä milloin mitäkin: hallitusta, poliisia, aselakia, internettiä, kirkosta eroamisia, homoja tai koulukiusaajia. Jokaisella tuntuu olevan oma lempiaihe, jonka ratkaiseminen ehkäisisi kaikki kouluammuskelut tulevaisuudessa. Päättäjiä vaaditaan tilille asioista, joille he eivät ehkä olisi voineet yhtään mitään; ja he tietenkin populistisina vastaavat. On kuin noitavainoista ei olisi opittu mitään.

Nyt on aika istua alas, surra, ja antaa tutkijoiden tehdä työnsä. Kun on todella selvillä se, mitä tapahtui, tulee tehdä harkittuja päätöksiä, joiden tehoa voidaan mitata.

Mikään ei lopeta pahoinvointia maailmassa. Me voimme vain vähentää sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti