Luulen, että asunnossani on joku. Säpsähdän, kun tietokone rasahtaa tai putket kolisevat. Odotan koko ajan jonkun tulevan toisesta huoneesta ja hymyilevän minulle.
Mutta niin ei tänään käy. Eikä huomenna.
Frendit telkussa -
minä yksin sohvalla.
Haikea mieli.
Muistan onnen hetkiä,
hymyilen, halaan tyynyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti