Lyhyen ja kirkkaan hetken se loisti. Nyt se on harmaantunut ja väsynyt.
Kuuden ruokalajin illallisen jälkeen kupissa on enää viilennyttä kahvia ja tilkka konjakkia. Muut ovat jo hyvästinsä sanoneet, enää me kahden muistelemme menneitä. Ikkunan takana odottaa yö, katsoo meitä kylmin ja pimein silmin. Joskus meidänkin on lähdettävä.
Jos tyhjät kadut
voisin täyttää valolla
lasten naurulla
Unohtaisin nimeni
hylkäisin helvettini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti