perjantaina, marraskuuta 18, 2005

Dynaaminen voimakaksikko selvittää

Sivustan investigatiivisista ja intestiinisistä asioista vastaava osasto (joka tosin koostuu vain puoliksi syödystä pähkinästä ja eräästä kesäharjoittelijasta, jota ei ole muistettu irtisanoa) on jälleen selvittänyt tärkeitä asioita: miksi kaapissa olevat lakanat alkavat aikaa myöten tuoksua kynttilävahalta?

Taidokkaasti piilotettu kamera, joka aiemmin paljasti miksi suussa maistuu aamuisin pa...halta, on nyt valjastettu jälleen ihmiskunnan hyötykäyttöön. Seuraa transkripti:

On yö päätoimittaja Z:n koirankopissa. Laajakulmakamerassa ei näy muuta kuin nenäkarvojen vähäinen heilahtelu kuorsauksen tahdissa. Sitten kuvassa näkyy liikettä: kaksi pientä hiippalakkia heilahtaa Z:n leuan takaa näkyviin...

Anteeksi, pieni tekninen häiriö. Vanha nauha oli jäänyt kelauslaitteeseen.

Hetkinen...

Hetkinen...

Hetkinen...

On yö päätoimittaja Z:n koirankopissa sijaitsevassa liinavaatekomerossa (siinä, mikä on van Goghin vieressä; ei siinä biljardipöydän takana olevalla). Kaksi hiippalakkista hyypiötä raahasi isoa maalipurkkia lakanapinon päälle.

"Ei saatana, taas tätä", murisi toisen luokan nuorempi tonttu Repa. "Mä en tajua miksei me voida holauttaa tätä kamaa kerralla."

"Koska ei nää yön yli kuulu alkaa haista", selitti jo hieman kyllästyneenä toisen luokan vanhempi tonttu Tane, joka on sitten viime näkemän saanut puolikkaan tähden lakkiinsa, mikä siis tarkoittaa sitä, että hän oli nykyään toisen luokan vanhempi tonttu puolitähtikoristein. Mitä hän luonnollisesti jaksoi muistuttaa kaikille, jotka ovat kuuloetäisyydellä. "Kato tää on oikeesti tärkeetä", hän lisäsi tähdentääkseen sitä, että hänen mielestään asia oli oikeasti tärkeä.

Repa toivoi jälleen kerran, että ei olisi kuuloetäisyydellä. Mutta tonttujen työvuorot olivat viisivuotisia, joten Tanesta ei pääse eroon niin vain. Paitsi jos halusi Jiipeen vihat päälleen, mutta se ei ole hyvä vaihtoehto tontulle - nykyään kun duunia ei oikein löytynyt muualta, paitsi Holly- ja Bollywoodista.

"Miksi tää on niin vitun tärkeetä", hän puhisi ja väänsi samalla purkin kantta isolla ruuvimeisselillä samalla kun Tane teki suurta numeroa pensselin oikeasta valinnasta. Tane selitti kärsivällisesti, vähän niinkuin vittumainen isoveli tyhmälle pikkuveljelleen:

"Koska ihmiset odottaa tätä. Se kato muuten menis koko maailmankuva sekaisin niiltä, jos me lakattas tekemästä meidän duunia. Tietsä?"

"E."

"Ajattele ny, jos joku aamu niiden lakanat ei haisiskaan kaapille! Ne alkais ettiä syytä ja niille tulis ressi ja sitten ne kuolis! Ja sitten Jiipee ei pääse jakaan lahjoja ja sit sitä vituttaa ja me saadaan piiskaa. Kato paska valuu alaspäin, ja nää on meidän asiakkaita. Mähän kato seuraan Saras-TV:tä, siellä just puhuttiin tästä."

Konsulttipuhetta taas. Repa kastoi Tanen ojentaman pensselin kynttilävaha-ainepurkkiin ja alkoi sivellä sitä lakanoihin. Hän tiesi, että siitä ei tulisi loppua, jos hän alkaisi äyvätä vastaan. Joten oli parempi pitää turpansa kiinni ja tehdä, mitä herra isoherra vaati. Ei se mitään tajunnut kuitenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti