torstaina, toukokuuta 26, 2005

Kaappi ja sen sisältö

Kas, Mindy on tullut kaapista, ja tunnustanut, että Suomen fiktiivisin blogi, Ei Sinutella, on hänen tuotoksiaan. Se on hyvä se.

Ymmärrämme kyllä, miksi hän pyytää anteeksi valehteluaan. Jotkut ihmiset tulkitsevat internetissä kirjoitetun, päiväkirjamaisen julkaisun aika helposti päiväkirjaksi ja totuudenmukaiseksi kuvaukseksi elämästä. Mekin olemme tämän ilmiön kohdanneet. Oletuksista on kuitenkin turha syyttää kirjoittajaa, ellei tämä suoranaisesti valehtele - kyllä se rähmä on siellä lukijan silmissä.

"Don't assume. It makes an ass out of U and me."

Viisas (joskin korni) lausahdus, jonka opettajamme joskus meille sanoi. Teksti pitäisi ottaa sisään sellaisenaan, katsoa sitä sen itsensä läpi, eikä tehdä syväanalyysiä kirjoittajasta muutaman lausahduksen perusteella. Tämä on vaikeaa. Nykyisessä maailmassa tuomitseminen on ankaraa ja nopeaa: kahden kappaleen tai viiden tahdin tai ensimmäisen kolmenkymmenen sekunnin aikana asia tuomitaan: se on joko parasta, mitä maa päällään kantaa; tai sitten se imee sanoinkuvaamattomin tavoin. Ihmiset pelkäävät kuolemaansa niin paljon, että yrittävät tehdä kaiken ennen loppua. Ettei vain mitään jäisi tekemättä tai kokematta.

Ehkä siksi kirjoitamme runoja: Vaikka ne ovat huonoja, ne ovat silti tulkinnanvaraisia. Ehkä siksi kirjoitamme tahallamme tänne tekstiä paskasta ja muutamme linkit vaaleanpunaisiksi. Se on kapinaa. Sivusta ei halua olla jotain yhtä (vaikka se usein on); Sivusta on aivojemme takaosissa kytevä satunnaisuus, tekstiksi taottuna. Sivusta on totta, mutta se ei kuvaa tätä todellisuutta. Mitä merkitystä on sillä, onko joku bloggaaja oikeasti olemassa vai ei? Sanat ovat yhtä, ihmiset ovat toista.

Mindy hei, sinulla ei ole mitään anteeksi pyydettävää. Päinvastoin, me haluamme kiittää sinua niistä ajatuksista, joita olet meissä herättänyt. Valehtelu ja huijaaminen eivät ole pahoja asioita - "hyvä" ja "paha" ovat vain nimilappuja, joita ihmiset läiskivät asioihin oikeuttaakseen omia mielihalujaan.

Me pidämme niistä.

Kaikkea parasta, T: Oravat.

Ei kommentteja: