sunnuntaina, marraskuuta 07, 2004

Korneja elämänohjeita, osa I

Televisiossa pyörii Ylen kausivideo, joka suuresti muistuttaa Mary Schmichin "Everybody's Free to Wear Sunscreen" -tekstiä. Olen aina rakastanut tuota Schmichin tekstiä, ja sen hengessä haluankin kertoa tässä joitain asioita, joita olen elämässäni oppinut.



Haluan kertoa teille jotain siitä, mitä olen elämäni aikana oppinut. En sano, että teidän pitäisi elää elämänne näin, vaikka varmasti joku näin sanani tulkitseekin. Ja se olkoon siis ensimmäinen asia:

Vaikka kuinka mietit sanojasi, joku tulkitsee sinut aina väärin. Ja vaikket miettisi mitä sanot, joku tulkitsee sinut oikein. Ja he kaikki kuvittelevat tietävänsä paremmin kuin sinä, mitä oikeastaan tarkoitit.

Kuka tahansa voi tappaa kenet tahansa. Älä siis kuvittele olevasi vahingoittumaton, vaikka osaisit mitä ja olisit kuka hyvänsä.

Bileistä kannattaa lähteä silloin, kun ne ovat parhaimmillaan.

Kävele paljon. Hoida polviasi ja jalkojasi hyvin, sillä kaipaat niitä kun ne ovat rikki.

Hanki itsellesi vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä. Sinkkuaikana heidän ystäväpiiristään saattaa löytyä sinulle Se Oikea, ja parisuhteessa heiltä voi aina kysyä neuvoa. Mutta älä mene liian lähelle.

Toimi olkapäänä muutamalle, mutta älä kaikille. Hanki itsellesi muutama olkapää, jota vasten itkeä, mutta älä nojaa kaikkien olkapäihin.

Sotke värejä.

Opi antamaan periksi ja myöntämään olleesi väärässä. Opi myös pitämään kiinni asioista, jotka uskot oikeiksi. Ja mikä tärkeintä, opi erottamaan nämä asiat toisistaan.

Opettele laittamaan ruokaa. Älä pelkää kokeilla. Mutta älä kokeile uusia ruokalajeja, jos sinulle on tulossa vieraita. Tarkista myös etukäteen, mitkä ainekset ovat myrkyllisiä ja vaativat erikoiskäsittelyn.

Ulkomailta voi tuliaisiksi aina tuoda syötävää tai juotavaa. Krääsää harvemmin kukaan oikeasti kaipaa.

Ole suvaitsevainen. Mutta älä ole liian suvaitsevainen, sillä mikään ei ole suvaitsemattomampi kuin liikasuvaitsevaisten joukko.

Älä sotkeudu turhiin väittelyihin. Niissä puhuvat vain ihmiset, jotka rakastavat omaa ääntään. Ketään ei saa muuttamaan kantaansa inttämällä.

Suojaa kuulosi. Se tuhoutuu yllättävän helpolla, ja kuulon menemistä ei itse huomaa, ennen kuin se on alentunut merkittävästi. Tinnitus on saanut ihmisiä tappamaan itsensä.

Älä pelkää mitään, mistä ei voi vammautua pysyvästi.

Muista, että maailmassa on aina joku, jolla menee paremmin kuin sinulla. Ja miljoonia, joilla menee huonommin. Auta heitä.

Mieti, mihin oikeasti, loppujen lopuksi uskot. Se ei ehkä ole sitä, mitä olet aina luullut.

Löydä omat vahvat puolesi ja käytä niitä. Etsi omat heikot puolesi ja vahvista niitä.

Et voi koskaan oppia tuntemaan itseäsi täysin. Mutta yritä silti, sillä se löytöretki on parhain mahdollinen. Mutta myös vaikein.

Matkusta. Puhu paikallisten kanssa.

Yritä ymmärtää muita. Asetu heidän asemaansa. Älä tuomitse heti, vaan kuuntele ja tuomitse vasta sitten. Huomaa: sanoin KUUNTELE, en "anna heidän sanojensa valua toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos". He saattavat tietää enemmän kuin sinä, ja se, ettet ymmärrä mitä he sanovat voi johtua myös sinusta.

Harjoita aivojasi ja kehoasi. Vanhana molemmat rapistuvat.

Unohda listat, jotka kertovat, miten elämä pitäisi elää. Mutta tee oma listasi ja kerro siitä muille. Sillä sinäkin olet oppinut jotain.




Hm. Jotenkin irvokasta. Mutta ehkä siitä joku jotain tolkkua saa. Ainakin liudan väärinkäsityksiä, jos ei muuta... Ehkä olisi pitänyt ottaa oppia ennemmin tästä.

Mies, yksinäinen,
  takoo näppäimistöä,
    purkaa sydäntään.
  Katsoo sitten sanojaan,
    huokaa: "...mä mitään tiedä."

Ei kommentteja: