tiistaina, maaliskuuta 19, 2024

Unessa-ko?

Jos sitä herää keskellä yötä, niin sitä miettii, että onko tämä nyt huono juttu, kun siis on herännyt keskellä yötä; vai kenties hyvä juttu, koska sitten voi jatkaa unia, mikä on parhautta.

(Tämä kaipaisi nyt jotain suurta viisautta tai vitsiä tähän perään, mutta ei irtoa. Kun minä kerta heräsin keskellä yötä.)

lauantaina, maaliskuuta 16, 2024

Armpitting!

Olen tässä miettinyt sellaista urheilulajia, että jos liimaisi kainalokarvoja yhteen toisen tyypin kanssa, ja sitten se, kumpi saa repäistyä enemmän toiselta irti, saisi jonkin palkinnon. Se olisi vähän niinkuin kädenvääntöä, mutta jotenkin miehisempää.

Ei, en tosiaan tiedä, miksi olen miettinyt tätä.

perjantaina, helmikuuta 23, 2024

Kevätvät!

Tiedän, että on vähän liian aikaista vielä tälle, koska säätila tuntuu tällä hetkellä huru-ukolta, joka ei osaa päättää hukuttaisiko se minut, vaiko kenties kolkkaisi minut Maapallolla. Mutta tätä se auringon näkeminen teettää.

Kevät - ah - kevät
  nastakenkien narina vaihtuu
    korkokenkien kopinaan.


sunnuntaina, helmikuuta 18, 2024

Prokrastinaatiopähkinä

Tiedättekö mitä on "cascading procrastination"? Suomeksi sen voisi varmaan kääntää termillä "kasautuva viivyttely", mutta se ei ole kovin iskevä käännös. Se on kuvaus sille, miten yksittäiset, sinällään tilanteeseen sopivat loogiset päätökset, saavat aikaan sen, että mitään ei saa aikaan.

Niin, huomasin siis aamulla, että varpaankynteni on kovin pitkä, ja reuna tarttuu ikävästi sukkaan. Mutta kuten kaikki tietävät, on paljon mukavampi leikata kynsi, jos se on kostea. Kannattaa siis käydä suihkussa ensin.

Mutta jos nyt käyn suihkussa, joudun käymään suihkussa uudestaan salin jälkeen. Joten ensin siis salille, sitten vasta suihkuun, ja sitten vasta kynsien leikkaus! Loogista, eikö totta!

Mutta en voi vielä mennä salille, koska sali vie aikaa, ja kaupassa on käytävä ennen sitä! Ja kauppareissullahan on hyvin järkevää käydä samalla mattokaupassa, koska ne ovat samalla suunnalla! Enkö olekin järkevä?

Mattokauppaa varten joudun toki laskemaan, että minkäkokoinen matto mahtuu avautuvan oven alle. Siispä pikainen googlaus, miten se olisi paras tarkistaa. Sehän on vain järkevää varmistaa!

Ja tiedättehän, miten siinä käy, kun tällainen oravan keskittymiskyvyllä varustettu ihminen avaa tietokoneen. Kaksi tuntia myöhemmin lueskelen artikkelia siitä, mikä ero USA:n armeijassa on rykmentillä ja prikaatilla.

Se varpaankynsi? Edelleen leikkaamatta.

Päättämättömyys
  ja epäkonsistenssi?
    Este vai suola?

sunnuntaina, helmikuuta 11, 2024

Kollapsistinen kiire

Nyt oli kuulkaa vähän sellainen päivä, että kun kaikki tekemättä jättäminen vyöryy päälle ja sitä tunkee päänsä paniikissa peiton alle piiloon pahaa maailmaa, niin huomaakin, että kas, lakanathan haisevat ja nekin pitää vielä tässä vaihtaa ja pestä ja...

Kirjoittaisin tästä asiasta enemmän, mutta jalkojani särkee niin paljon, että sormet eivät taivu.

maanantaina, tammikuuta 22, 2024

Kuiskeesta kohina

Niin se vaan tämäkin kuiske on kasvanut kohisten isoksi. Täytyy myöntää, että olen nyt hieman rikki. Anteeksi.

Tänään opetin sinulle tärkeimmän
sitä mitä minulle ei koskaan opetettu
Yhdessä katsoimme peiliin
                     partavaahtoa suupielessä.



(Ei, en tiedä mitä tekoäly ajatteli. Mutta teki se tuollaisen ison ja pienen partaterän. Että ehkä se nyt on jotakuinkin oikea hengeltään, mutta ei kyllä, no, hengeltään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.)

torstaina, tammikuuta 11, 2024

Klikkiotsikointia

Jaa että syväluotaava runo ilmastonmuutoksesta saa pari hassua katselukertaa, mutta anustappioravat saavat satoja?

Ihmiset eivät petä edelleenkään.

Onneksi on oravat. Sivustan toimituksessa aiotaankin nyt siirtää resursseja tuottamaan sitä, mitä asiakkaat haluavat. Tätä varten on luonnollisesti perustettu työryhmä, jota johtaa itseoikeutetusti urhea, messevä, ponteva ja kaikin puolin hyvän näköinen päätoimittaja Z.

...

Joo siis on kiire, mulla on artikkeli kesken.

Ei kun laita se saha pois, Z.

Siis oikeesti.

Etkä sä tee mitään tuolla liimapullollakaan!

SIIS NYT SE SAHA POI


maanantaina, tammikuuta 08, 2024

Kuva

Isä, miksi
miksi ei kahvilasta saa kahvia
miksi ovat joen rannat kiveä ja tuhkaa
miksi ei ole maa koskaan valkoinen kuin kuvissa
miksi itket iltaisin ja kiroat

isä miksi

keskiviikkona, tammikuuta 03, 2024

Inversio

On olemassa hetki
   jolloin katsot lapsesi
       pieneksi käynyttä vaatetta
     ja päätätkin omia sen itsellesi.

maanantaina, tammikuuta 01, 2024

Nnnnnnnooooooooooo!!!!!

Eiiii!!! Jalmari! Eemeli!

(No, toisaalta toimitus äänestikin tämän parin juurikin "todennäköisimmiksi katoamaan ihmisten takapuoleen.")




sunnuntaina, joulukuuta 31, 2023

Hyvää vuotta

Noniin, sainpas postattua tänne enemmän kuin viime vuonna. Tämä on itse asiassa aika hyvä tahti; alkuaikojen yli 200 postaukseen vuodessa ei kyllä ole mitään mahdollisuutta. Ei syki runosuoli enää samaan tahtiin keski-ikäisellä.

Sivustan toimitus toteaa kuitenkin vuoden 2023 olleen erittäin menestyksekäs konsernimme historiassa ja huomattava parannus muutamaan edelliseen vuoteen, ja toivottaa kaikille puolelletoista lukijalle erinomaista vuotta 2024.

Hip hei!

lauantaina, joulukuuta 30, 2023

Siivousmatkalla

Eräs siivoamisen tärkeistä, minulle sydäntä lähellä olevista, alalajeista on jotain mitä kutsun "ennen lähtöä tapahtumaksi raivosiivoamiseksi, ettei sitten takaisin tullessa tarvitse ensin ajatella siivoamista." Se tapahtuu yleensä ennen lähtöä kauhealla raivolla, ettei sitten takaisin tullessa tarvitse ajatella ensimmäiseksi siivoamista.

(Tiedän, nimi kaipaa vielä vähän hiomista. Toisaalta se sopii hyvin sarjaan "työpöydän siivoaminen siinä kohtaa, kun et kerta kaikkiaan löydä hajun lähdettä muualta" ja "biojäteastian vieminen ulos siinä kohtaa, kun roskat tulevat työpäivän jälkeen ovella vastaan kertoen julistaneensa sodan sinua vastaan ja olet melko varma siitä, että biojäteastia on niiden johtaja.")

Joka tapauksessa, kotiin tulemisessa aina poissaolon jälkeen on jotain erityistä. Koti on paikka, joka kuvastaa itseäsi ja mielenmaisemaasi. Sanat kertovat, millainen ihminen haluaisit olla; mutta koti kertoo, millainen ihminen olet niin nyt, kuin että mikä historiasi on ollut. Koti sitoo meidät meidän omaan tarinaamme; hetkiin, joita itse kullekin on kertynyt aikojen saatossa.

En halua, että kotiin tullessa minua vaivaavat kaikki tekemättömät asiat. Arvostan sitä, että voin potkaista kengät jalasta ja istahtaa sohvalle ilman, että ensimmäiseksi katseeni kiinnittyy tiskaamattomiin astioihin tai leivänmuruihin pöydän alla. En halua, että tarinani on sellainen, missä ei ikinä rauhoituta. 

Työpöytäni saa olla sotkuinen, koska rakastan sitä, että minulla on keskeneräisiä projekteja, joita voin jatkaa helposti ja puuhailla. Niiden keskeneräisyys ei haittaa, koska ne ovat omia valintojani. Se kuvastaa mielenmaisemaani, joka kulkee kaikkialla kaikkien kanssa koko ajan.

Mutta keittiö, olohuone, makuuhuone? Niiden on syytä olla siistejä kun tulen kotiin.

Hulluudellakin
  on oma logiikkansa,
    keskinkertainen.


lauantaina, joulukuuta 23, 2023

Loputonta rullaamista

Minulla on loputon lahjapaperirulla. Se on ollut hyllyssä jo viitisen vuotta, ja edelleen voin kääriä lahjoja siihen. Se on aivan kamalaa; sillä sillä on todella vaikea kääriä mitään. Se menee jatkuvasti rullalle, eikä se leikkaannu kunnolla. Se on niin paksua, että siihen ei saa kunnon taitoksia ja kaikki paketit näyttävät samanlaisilta puolipalloilta. Ja se ei lopu ikinä, ahkerasta yrittämisestä huolimatta.

Huomaan, että siihen on piirretty kaikenlaisia pakanallisia symboleita.

Kirottu rulla on se.

perjantaina, joulukuuta 15, 2023

Merelle

Kaunis tilaisuus, sanoivat.
    Kauniita sanoja, puhuivat.
Kuljen Tornionjoen rantaa;
    täällä kukaan ei puhu.

    Kalastavat vain sieluja.