Kuiskeesta kohina

Niin se vaan tämäkin kuiske on kasvanut kohisten isoksi. Täytyy myöntää, että olen nyt hieman rikki. Anteeksi.

Tänään opetin sinulle tärkeimmän
sitä mitä minulle ei koskaan opetettu
Yhdessä katsoimme peiliin
                     partavaahtoa suupielessä.

(Ei, en tiedä mitä tekoäly ajatteli. Mutta teki se tuollaisen ison ja pienen partaterän. Että ehkä se nyt on jotakuinkin oikea hengeltään, mutta ei kyllä, no, hengeltään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.)

Klikkiotsikointia

Jaa että syväluotaava runo ilmastonmuutoksesta saa pari hassua katselukertaa, mutta anustappioravat saavat satoja?

Ihmiset eivät petä edelleenkään.

Onneksi on oravat. Sivustan toimituksessa aiotaankin nyt siirtää resursseja tuottamaan sitä, mitä asiakkaat haluavat. Tätä varten on luonnollisesti perustettu työryhmä, jota johtaa itseoikeutetusti urhea, messevä, ponteva ja kaikin puolin hyvän näköinen päätoimittaja Z.

...

Joo siis on kiire, mulla on artikkeli kesken.

Ei kun laita se saha pois, Z.

Siis oikeesti.

Etkä sä tee mitään tuolla liimapullollakaan!

SIIS NYT SE SAHA POI

Kuva

Isä, miksi
miksi ei kahvilasta saa kahvia
miksi ovat joen rannat kiveä ja tuhkaa
miksi ei ole maa koskaan valkoinen kuin kuvissa
miksi itket iltaisin ja kiroat

isä miksi

Inversio

On olemassa hetki
   jolloin katsot lapsesi
       pieneksi käynyttä vaatetta
     ja päätätkin omia sen itsellesi.

Nnnnnnnooooooooooo!!!!!

Eiiii!!! Jalmari! Eemeli!

(No, toisaalta toimitus äänestikin tämän parin juurikin "todennäköisimmiksi katoamaan ihmisten takapuoleen.")