tiistaina, marraskuuta 26, 2024

Elokapinasta

Hyväksytkö Elokapinan toiminnan, minulta kysyttiin?

Väärä kysymys, vastasin.

Sillä tuo kysymys on kuin kysyisit, hyväksytkö sen, että joku tulee ja tahrii vaatteesi vereen kiinnittääksesi huomion lattialla lojuvaan mieheen, jonka ohi kaikki kulkevat, näkemättä ja kuulematta hänen hätäänsä. Miehen, joka on lojunut lattialla pitkään. Miehen, jonka ohi kaikki kulkevat, tuijottaen kännykkäänsä tai miettien lapsen syntymäpäiväjuhlia tai ihan sitä, että mitä tänään syötäisiin. Miehen, jonka hätään tämä joku on yrittänyt kiinnittää ihmisten huomiota ensin ystävällisesti pyytämällä, sitten huutamalla ja lopuksi nyt käyden sinuun kiinni.

Ei, kysymys ei ole se, hyväksymmekö tälläisen toiminnan. Oikea kysymys on, miksi niin harva kiinnittää huomiota miehen hätään, ja miksi niin moni jättää tyystin huomiotta avunpyynnöt.

Minulla ei ole vastausta tähän. Mutta sen tiedän, että "oliko tämä hätähuuto oikein vain väärin suoritettu" on ihan väärä kysymys.

maanantaina, marraskuuta 18, 2024

Perjantairuuhkassa

Käyttäkää nyt niitä heijastimia, prkl.

Kotimatkalla punaiset ja vihreät valot sokaisevat
  mustat kulkijat luulevat että näen heidät, jos he näkevät minut
   kuin käänteiset strutsit he loikkivat tien poikki.

En olekaan pikkujouluissa
  minua ei kutsuttu
    vaikka yritin töissä vihjata.

Tien musta kosteus imee valon ja sielun
  tärkeätkin työt tuntuvat turhalta
    suussani pesii vain sammakoita.

En ole osa mitään tiimiä
  en tiedä mihin kuulun
    en tiedä, uskoako kehuihin.

Kotona pelaan jälleen tietokonepeliä
  siinä paikkani on selkeä
    ja elämän repliikit kirjoitettu valmiiksi.