Havaittua

Kevään merkkejä:
  naisilla keltaiset kassit
    miehillä siniset.

Hei

Tuli tunne, että jos en nyt kirjoita, en ehkä koskaan enää kirjoita tänne.

Siitä on muuten kaksi vuotta kun Sivusta sai viimeksi sähköpostia.

Mutta miksi kirjoittaa, jos ei ole mitään sanottavaa? Miksi pakottaa itsensä tarttumaan näppäimistöön ja vuodattamaan ajatuksiaan ruudulle, kun ajatuksia ei ole?

Ei pysty. Liian hapokasta, sanoisi Olli-serkku.

Koska ilman tekstiä minua ei ole. Olen olemassa vain lukijoitteni mielessä, ja hetkellisenä tummana varjona näytön loisteessa.

Kirjoitan, jotta olen.

Karsea häly
  viillän ranteeni auki
    näppäimistölle
  Kostutan kivullani
    viimeisetkin kirjaimet.

Rairai

Pahoittelen hiljaisuutta, mutta ei vain ole ollut mitään sanottavaa. Liian kiire, liian huoli, liian vanha, liian liian.

Paparazzit ovat tosin saaneet harvinaista kuvaa päätoimittaja Z:sta.