Tänään on suuresti ihmetyttänyt ne henkilöt, jotka jättävät taloyhtiön pyörävarastossa polkupyöränsä nojaamaan just sun pyörääsi. Ja sitten kun sitä pyörää yrittää siirtää pois, että saisi oman pyöränsä esille, tapahtuu yleensä iso dominoefekti, ja sitten sen sijaan, että olisit tiukassa lycra-asussa viilettämässä pitkin maita ja mantuja sulostuttamassa ihmisten elämää, niin vietätkin sitten puoli tuntia pelaamalla fillaritetristä ja kiroilemassa.
Pyörävaraston lampun liiketunnistinkin on liian epäherkäksi säädetty, ja kun valot sammuu yllättäen, niin sitten siinä seisoo pimeässä keskellä kaatuneita polkupyöriä ja yrittää viittoa vimmatusti, että valot syttyisivät uudelleen. Ja jos seisoo just väärässä kohdassa, niin sitten pitää navigoida kuin hilleri pyörien seassa oikeaan paikkaan. Mielellään niin, ettei kaadu ja ota ohjaustankoa solar plexukseen.
Ja kaikki vain sen torspon takia, joka ei viitsi ostaa pyöräänsä tukijalkaa. Nostan sen fillarin kohta kattoon ja liimaan sen sinne jollain pikaliimalla, tana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti