Liikenteessä sitä herkistyy ihan eri lailla. Jos radiosta kuuluu ulvahdus, sitä vilkuilee paniikinomaisena ympärilleen ja yrittää havainnoida vaaraa. Jos radiosta kuuluu piippaus, alitajunta vauhkoontuu ja odottaa poliisin sinisten valojen välkähtävän taustapeilissä hetkenä minä hyvänsä.
Inhoan kappaleita, joihin on sujautettu sireenin ulvontaa tai tuuttauksia. Jotain rajaa todellisuuden ja kuvitelman välille, kiitos.
On sääli, että liikenteeseen ei voi vaihtaa teemoja samalla lailla kuin kännykkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti