lauantaina, syyskuuta 15, 2007

Mnoon ihan päissäni

Pöydällä pullo, mallasviski
toisella tiskaamaton tiski
ulkona vain tuulen havina
sisällä näppäimistön rapina
mies katsoo ulos, pysähtyy
"tässäkö elämä", itseltään kysyy
astut sisään ja hymyilet
sateen yltäsi ravistelet
tervetuloa, elämäni syy
kanssasi sydämeni pysähtyy
en toivoisi vierelleni muita
en vaikka lupaisivat kuita
käperry viereen, suutele minua
ja ikuisesti lupaan rakastaa sinua.


Runotorstai, ei ihan yllättäen.

Ei kommentteja: