Vieraassa kaupungissa vaellan yksin joen rantaa ja ymmärrän vihdoin, että lopun tullessa ei ole totuutta, ei valaistumista, ei pelastusta, ei valoa. Sen, mitä elämässämme teemme on se, mitä saamme.
Itken hiukan ja hautaan unelmani joen varteen.
Oi, kuinka kaipaan sinua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti