Tulipa ryypättyä ja oksennettua. Siinähän ei sinällään mitään pahaa ole, mutta tulipa taasen kerran todettua, että vaistot eivät aina toimi aivan niinkuin pitäisi:
Sen viidennen nopeasti juodun oluen jälkeen alkoi tuolla kilpirauhasten kohdalla tuntua senlaatuinen jomotus, että naapuruston kunnioituksen menettämisen välttämiseksi oli syytä lähteä kohti pikkulaa. Noin kymmenen metriä ennen ovea urheasti taistellut nielu luovutti, ja ruokatorvessa jo messevästi kuplinut töhnä turskahti yhteen likistettyjen hampaitten välistä ulos.
Fiksuna miehenä laitoin kädet suun eteen, jottei ravintolan peilikirkkaanpuhdas lattia aivan likaantuisi. Laatta ryöppysi ja täytti kämmenien muodostaman kupin nopeammin kuin mitä sormustin täyttyy vesiputouksessa, ja ylijäämä valahti - aivan oikein - suoraan takin hihaan.
Vessassa sitten kumartelin vesialtaan ääressä ja yritin pelastaa vaatteistani ja maineestani sen mitä pelastettavissa oli. Mutta on todella vaikeaa näyttää coolilta ympärillä pyörivien gigolojen silmissä, kun hiuksesi ovat sekaisin, haiset, horjut, yökkäilet ja oksennuksensekainen pesuvesi valuu hihastasi lavuaariin.
Maailma pyörii,
katseet oudoksuvat.
Pääni ei kestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti