torstaina, heinäkuuta 01, 2004

Sinä kurja, joka sotket elämääni

Aamulla herätessäni huomasin taas, että eilisillan ruokatarvikkeet olivat pöydällä. Olin jo syyttämässä asuinkumppaniani, kunnes muistin jälleen kerran asuvani yksin, ja syyllinen on ihan se peilin toisella puolella asuva epäilyttävän näköinen hyypiö.

Katselin siinä lämmennyttä lihaa, oudosti keltaiseksi muuttunutta juustonkannikkaa ja margariinirasiaa, joka muistutti lähinnä marsilaisten uima-allasta kuin jotain ihmisille ravinnoksi kelpaavaa ja mietin hiljaa mielessäin miksi tällaiset asiat katoavat päästä heti kun selkänsä kääntää. Kurkkukin oli muuttunut lähinnä hyvin hillottua suolakurkkua muistuttavaksi mössöksi, joka liikahteli kolmesti kun sitä tökkäsi kerran.

Päätin syyttää sitä epäilyttävää hyypiötä. Se varmaan tulee peilistä öisin ja pitää täällä bileitä sillä aikaa kun minä nukun, eikä koskaan siivoa.

Ensi yönä en aio nukkua. Vahdin koko yön kiikkutuolissa haulikko sylissäni enkä päästä sitä pitämään hauskaa. Siinähän oppii. Perkele.

Ei kommentteja: