maanantaina, heinäkuuta 26, 2004

Mietteitä metsien miehistä

Penkillä röhnöttää mies siideripullo kädessä ja pistävä haju tuntuu nenässäni kun kävelen ohi. Aamun lehdessä Wagner käy katsomassa halvan viinan vaikutusta kansaan, pitää heitä aika velikultina. Samaan aikaan yleisönosastossa vaaditaan kaupungin siivoamista ja tädit nyrpistelevät nenäänsä - heidän kaupunkiinsa ei kuuluisi huono-osaisia.

Mutta minusta on tärkeää, että me näemme elämän koko kirjon, myös kadulla. Sillä jokainen epäonnistunut ihminen muistuttaa minua siitä, että - muutamasta satunnaisesta katumuksesta huolimatta - olen useimmiten tehnyt oikeita valintoja. Sillä minusta tuntuu siltä, että reuna on kapea ja rinne jyrkkä, ja sinne lipsahtaisi helposti. Tai vahingossa.

Rinteen olemassaolon ja putoamisen mahdollisuuden kieltäminen on väärin.

Jokainen kadun
  mieskin on joskus ollut
    naurava lapsi.
  Sinä ja minä emme
    ole erityisiä.

Ei kommentteja: